Seurakunnan historia

Ennen itsenäistymistään Honkajoen seurakunta kuului ensin Hämeenkyröön, sitten Ikaalisiin ja lopulta Kankaanpäähän. Vuoteen 1952 Honkajoki tunnettiin nimellä Hongonjoki. Kiinteä asutus Honkajoella alkoi kuitenkin vasta 1600-luvun lopulla ja pysyi harvana 1700-luvun lopulle saakka. Honkajoki sijaitsee kahden maakunnan rajalla, ja se aiheutti 1700 ja 1800-luvulla sellaisen omituisuuden, että se kuului hallinnollisesti Ikaalisiin, mutta kirkollisesti toiseen maakuntaan kuuluvaan Isojokeen. Honkajokiset rakensivat yhdessä isojokisten kanssa kirkon Isojoelle vuonna 1710. Isojoen kappeliseurakunta perustettiin 1732, johon kuului 30 perhettä Isojoelta ja 15 perhettä Honkajoelta.

Vuonna 1804 Honkajoesta tuli Ikaalisten alainen saarnahuonekunta, jolloin saatiin myös lupa oman saarnahuoneen rakentamiseen. Puinen ristikirkko valmistui jo pääosiltaan kesällä 1804, mutta rakentamista jatkettiin ilmeisesti aina vuoteen 1812 saakka. Käyttöön kirkko vihittiin 1810. Sen suunnittelija ja töiden johtaja oli jalasjärveläissyntyinen Salomon Köykkä-Köhlström. Honkajoen kirkko sai virallisen nimensä "Aleksander" silloisen Venäjän keisarin Aleksanteri I:n mukaan. Alttaritaulun, jonka aiheena on Jeesus Getsemanessa, maalasi J.G. Hedman vuonna 1856. Samana vuonna kirkko sai koristeellisen sisämaalauksen, jonka teki teuvalainen maalari Antti-Kustaa Rönnlund.

Honkajokisilla oli kova halu päästä ensin kappeliseurakunnaksi ja sitten kokonaan itsenäiseksi seurakunnaksi. Asutuksen vähäisyys ja köyhyys asettivat tuomiokapitulin mielestä kuitenkin esteitä näille pyrkimyksille. Oman saarnaajan Honkajoki sai vuonna 1815, jolloin Johan Adam Bergh tuli Honkajoen papiksi. Lopulta yli 60 vuoden yrittämisen jälkeen Honkajoesta tuli Kankaanpään kappeliseurakunta 1864 ja ensimmäiseksi kappalaiseksi valittiin Frans Henrik Hällfors Ikaalisista. Seurakunnan mielestä tämä oli vain välivaihe tiellä kohti itsenäistä Honkajoen seurakuntaa. Ja kun Honkajoen seurakunnan väkiluku oli kasvanut jo 2600 henkeen vuoteen 1891 mennessä, senaatti päätti myöntää seurakunnalle itsenäisyyden. Virallisesti tämä toteutui kuitenkin vasta 1905, jolloin Honkajoen kappalainen Yrjö Fabian Mittler valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi.

Mittlerin työkausi Honkajoella oli pitkä kestäen vuodesta 1888 vuoteen 1919. Tämän jälkeen kirkkoherrana toimi hänen poikansa Arno Fabian Kivalo 1923-1934. Kolmas kirkkoherra oli Eetu Järvinen 1934-1957. Toivo Mäenpää toimi kirkkoherrana 1958-1975. Viidentenä kirkkoherrana Honkajoella oli Jaakko Topi 1976-1999. Lukkareita Honkajoella on ollut vuodesta 1815, mutta ensimmäinen urkuri, sittemmin lukkari-urkuri oli Vihtori Kantinkoski vuosina 1907-1947. Hänen jälkeensä kanttori-urkureina toimivat Aimo Särkijärvi 1949-1955 ja Erkki Toikka 1955-1959. Toikan erottua tehtävästään virkaan valittiin Marjatta Ylinen, joka oli kanttorina 1958-1989.

Kirkon nykyiset urut ovat 16-äänikertaiset mekaaniset ja ne on rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo vuonna 1981.

Seurakunnan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 1632. Honkajoen pinta-ala on 333 neliökilometriä, josta vesistöä pitäjän läpi virtaava Karvianjoki.